Aamupäivä meni itkiessä. Olin totaalisen suunniltani huolesta, en pelkästään koirien selviytymisen vuoksi, vaan myös entisen haltijan terveydentilan ja lasten puolesta. En saanut ketään kiinni kuka olisi tiennyt tilannetta siellä päässä. Itkin, itkin, itkin ja itkin. Jäin myös miettimään millä hoidan koirat. Taloudellisesti minulla ei olisi koskaan varaa laittaa näitä koiria kuntoon niiden tarvitsemalla tavalla. Niinpä laitoin pyynnön rotufoorumille ja facebookiin että jos jollain oli lahjoittaa ruokia, matolääkkeitä ym mitä omilta koirilta oli mahdollisesti jäänyt käyttämättä. Sain valtavasti yhteydenottoja, olin aivan ihmeissäni ja määrättömän onnellinen, että ihmiset halusivat auttaa meitä. Aivan mieletöntä! Kiitos teille kaikille meitä auttaneille! <3 Olette kultaakin kalliimpia ja mahdollistitte koirille avun, jossa resursseista ei ainakaan ollut puutetta.
Se ei silti poistanut huolta. Ruokin koiria joka tunti ja joka kerta niiden ruokkiminen raastoi minua sisältä. Miksi en voi antaa niille ruokaa niin paljon että ne ovat kylläisiä. Se oli todella raskasta. Ja se huoli, Pippuri oli alakuloinen ja selvästi jo luovuttamassa. Ppu sen sijaan oli väsynyt, mutta sen silmissä näkyi halu elää. Päätin itse jaksaa taistella koirien puolesta. Nukkumaan ehtii sitten myöhemminkin.
Soitin omalle eläinlääkäriasemalle ja keskustelimme koirien voinnista ja kunnosta, päätimme siirtää tämänpäiväsen eläinlääkäriajan muutaman päivän päähän kun näkisimme alkavatko koirat toipumaan.
Isoniso kiitos menee myös oman mustaterrierin kasvattajalle joka otti meidät evakkoon. Sain Papun ja Pippurin sisälle taloon kanssani stressittömään tilaan ja omat koirani hänellä olevaan koirahoitolaan tarvittavaksi ajaksi. Sain myös henkistä tukea ja apua kaiken surun kanavointiin.
Yritin saada entistä haltijaa kiinni, tuloksetta. Huoli oli niin suuri! Ei ole kenellekään oikein joutumaan kantamaan näin paljon surua, huolta ja epävarmuutta tulevasta. Silti päätin vaan jaksaa ja koittaa siirtää omat tunteeni taka-alalle. Maritta vakuutteli minulle kokoajan että nyt on vain tärkeintä huolehtia koirista, muut asiat selviää myhemmin jos on selvitäkseen. Olin kuitenkin jo edellisenä päivänä tehnyt myös lastensuojeluilmoituksen ja enempään en pystynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti